Noni yritän saada tätä blogia taas eloon. En oo varmaan 7kk kirjottanut tänne mitään, mutta yritän taas. Oon paljon ajattellut mitä jos istuisin alas ja alkaisin taas kirjoittamaan mutta ei oo ollut fiilistä siihen. En jaksa alkaa kertaamaan vielä sitä paskaa mitä on mulle tapahtunut.Ehkä vähän aijan päästä olen valmis kertoo siitä, mutta siis nyt mulla on kaikki hyvin ja oon saamassa mun elämää kasaan ja oon sitä ihan helvetin onnelinen

Ahdistus parisuhteessa.Itellä on ollut sitä ihan helvetisti ainakin niiten ensinmäisten kuukausien aikana mitä oon ollut yhdessä nyt mun poikaystävän kanssa. Mun poikaystävä on luullut että se johtuu hänestä  mutta ei se on vaan sitä että uudet vaiheet mun elämässä vaan jännittää ja ahdistaa vaikka se oliskin hyvä juttu.Oon kuullut että se on normaalia jännittää parisuhteessa etenkin juuri alkaneessa.Mutta jos se jatkuu pitkään niin se voi olla otta on vaan riippuvainen siitä ihmisestä etenkin jos ahdistaa vain silloin kun olette erossa.Se on taas täysin normaalia tiettyyn pisteeseen asti, kun se alkaa mennö siihe että tarviit sen ihmisen sun lähelle 24/7 sen voisi luokitella läheisriippuvaisuudeksi.Lähesriippuvaisuus on kun ihminen on pakonomaisesti riippuvainene muista ihmisistä.Se voi paikata jossain tilanteissa sen kun on ollut yksinäinen lapsuus yms.Itellä ei ole sellaista onneksi koska mun meilestä se olisi aika helvetin vaikeeta olla riippuvainen toisesta ihmisestä niin paljon.Tietenkin ihmisiä keillä on tämä niin pitää ymmärtää elämä ei aina ole reilu kaikkia kohtaan kokemusta on.